Keskiaikamarkkinat

Olimme keskiaikamarkkinoilla. Esikoinen oli pukeutunut pellavaiseen keskiaikamekkoon. Koitin saada häntä vakuuttumaan siitä, että pellavainen lierihattu sopisi asuun parhaiten, mutta hän oli sitä mieltä, että keltainen lippalakki sopii rooliasuun mainiosti. (Sandaalit on laitettu ihan itse jalkaan.)

Kädessä uusi huovutettu sorsa

Markkinoilta tarttui mukaan vyyhdillinen ihanaa virolaista Aade Lõng -villalankaa. Se muuttunee jossain vaiheessa Revontuli-huiviksi. Kovasti aioin ostaa jonkun hillityn sävyisen vyyhdin mutta eikös se sateenkaarenkirjava kuitenkin myyntipöydältä valikoitunut.

"Äiti haluun ottaa valokuvia!"

Kolmivuotiaamme on oikein innostunut valokuvaamisesta. Tässä tämän illan tuotoksia:

Uusi pipo

Jumppapallo

Äiti neuloo

Sohva

Untuva on tässä kuvassa Sohvi-neiti

Pikkuveli

Maailma lapsen silmin - kolmivuotiaan ottamia valokuvia

Jossain lehdessä oli taannoin juttu siitä kun pienelle lapselle oli annettu kamera käyttöön ja lopputuloksena oli aivan erilaisia valokuvia kuin mitä aikuinen olisi katsonut tarpeelliseksi ottaa. Kokeilimme samaa. Tässä muutama otos:

Angry Birds -tölkki

Mörkö

Vauvan Pingu-kirja

Koira

Dinosaurus

Sammakko

:

Tähtihelistin

Vauvan sammakkovehje

Blogin avaus

Äitiyslomalla vauvanhoito täyttää arjen. Mielenkiinnon säilyttämiseksi olen sisällyttänyt omat harrastukset siihen. Kestovaipoista innostuin jo esikoisen kanssa. Silloin se oli hyvin pitkälle kokeilua, että millaisia vaippamalleja onkaan saatavilla ja mitkä toimivat meillä. Toisen lapsen kanssa olen jo vähän paremmin perillä siitä, mihin kannattaa satsata eikä enää tarvitse harrastaa hakuammuntaa. Toimin myös kestovaippatukihenkilönä ja pidän kestovaippaesittelynä. Tässä blogissa jaan kokemuksiani kestovaipoista osittain myös itselleni tueksi kestovaippaesittelyjä varten.

Ergonomisesta kantamisesta innostuin jo ennen esikoisen syntymää. Hankin trikoisen hug-a-bub-kantoliinan, joka olikin kovalla käytöllä ensimmäiset kolme kuukautta. Sen jälkeen en saanut enää lasta siinä viihtymään. Kesällä häntä toki tuli kannettua ulkosalla ja kantoliina oli oivallinen apu myös etelän-matkalla lapsen täytettyä vuoden. Kantaminen tuli uudestaan kuvioihin hänen ollessaan kaksivuotias. Silloin opettelin kantamaan häntä selässä neliöliinalla ja sittemmin myös kudotulla kantoliinalla. Toisen lapsen synnyttyä tiedot ja taidot kantamisesta ovat karttuneet kantoliinojen määrän ohella - niitä oli jo pinoksi asti ennen lapsen syntymää. Häntä kannan monta kertaa päivässä ja ulkolenkeillekin valitsen mieluummin liinan kuin vaunut. Kantoliinat ovat kiehtovia, niitä löytyy monenlaisissa kuoseissa ja sidontatapojakin on lukuisia. Tämä blogi toimii kantoliinapäiväkirjana, johon kirjaan uudet hankinnat, onnistumiset ja haasteet.

Kolmas harrastukseni on neulominen. Pitkään kuvittelin ettei minusta ole neulomaan kuin suorakaiteita, mutta innostuin kuitenkin muutaman kaulaliinan jälkeen kokeilemaan myös villavaippahousujen neulomista esikoiselle tämän ollessa vuoden ikäinen. Sen jälkeen puikoilta onkin syntynyt vaikka mitä. Blogini neuleaiheisten julkaisujen perimmäisenä viestinä on, että neulominen on pohjimmiltaan helppoa kunhan motivaatiota löytyy - lähdinhän minäkin liikkeelle niistä suorakaiteista.

Tärkeimpänä aiheena blogissa on kuitenkin äitiys. Äitinä olen ollut lokakuusta 2008 saakka, jolloin meille syntyi iloinen ja temperamenttinen tyttö. Pikkuveli syntyi marraskuussa 2011.