"Toiset neuloo mitä osaa mut mie neulon mitä vaa" eli lasten sairasteluputken aikana neulottua

"Toiset neuloo mitä osaa mut mie neulon mitä vaa", lukee Virkkuukoukkusen rintanapissa, jonka olen kiinnittänyt neulepussukkaani.  Katsoin itseni oikeutetuksi sen hankkimiseen neulottuani massiivisen neuletakin, joka nyt on kummityttöni käytössä.

 Rintanapin teksti tuli jälleen todistettua paikkansa pitäväksi, kun sain neulottua Cookie A:n Cusp-sukat. Lapset ovat sairastelleet koko kevättalven, ja univeloissani olen näpertänyt sukkien pitsiä, epäonnistunut, purkanut, saanut virheen korjattua ja jatkanut taas. Jos minä saan tällaisessa elämänvaiheessa neulottua ohuesta langasta pitsisukat, pystyn kyllä neulomaan mitä tahansa!

Lankana on Handun merinosukkalanka. Tämä tuli Suuresta Suomalaisesta neulekerhosta. Langan mukana tuli Mari Muinosen palmikkopolvisukkaohje (Warrella Wirran), mutta Cookie A:n sukkaohje puhutteli tällä kertaa enemmän. Lankaa sukkapariin meni vajaa vyyhdillinen.

.

Kotisukat

Vajensin 7veljes-varastoani neulomalla itselleni kotoilusukat. Nämä tulivat todella tarpeeseen, nyt talvella ei villasukitta pärjää ja pienen sormiruokailijan ansiosta keittiössa tallustellessaan saattaa hyvinkin astua vaikkapa mandariinin palaan tai avokadoon, ja sitten on villasukat taas hetken pois käytöstä. Ohjeena on Novitan sukkalehden keskikuviosukat, tosin kuviota tein vain varteen. Kantapää on ristikkäin vahvistettu ranskalainen ja kärkikavennukset nauhamallia. Nämä pääsivät suoraan puikoilta joogatunnille jalkoja lämmittämään. Näiden kohdalla muuten vaivasi käänteinen toisen sukan syndrooma: toinen sukka valmistui huimasti nopeammin kuin ensimmäinen. Toisen sukan (oikea) syndrooma oli lähellä, mutta halusin nämä pikaisesti käyttöön joten pääsin siitä.

Iines

Kerrankin neuloin jotain tosi nopsaan ja lopputulos pääsi käyttöön suoraan puikoilta. Ihana merinovillainen Iines-kauluri on Suvi Simolan käsialaa, lanka taas tulee Hopeasäikeeltä. Tätä oli todella mukava tehdä ja vielä ihanampi se on käyttää! Langasta jäi vielä puolet jäljelle ja tähän kuuluisi myös kämmekkäät. En niitä taida kuitenkaan tehdä koska minulla ei olisi käyttöä näin paksuille kämmekkäille. Ehkä innostun tekemään vielä toisen kaulurin?

Pöllykkäät

Neuloin kirjoneulelapaset pienelle pöllöjen ystävälle. Ekasta lapasesta tuli ÄRSYTTÄVÄSTI toista tiukempi, mutta onneksi se ei lapasten käyttäjää haittaa: lapaset pääsivät jopa unikaveriksi. Mallina on Barbara Gregoryn horatio + oren, lankana Louhittaren luolan ihanan eläväinen Väinämöinen (jota muuten saa kirjoneuleprojekteihin sopivasti pikkunyssäköinä Titityystä).

Karpalomyssy

Hetken mielijohteesta päätin osallistua Suomalaiseen Neulekerhoon. Kerholaiset saavat syys-, loka- ja marraskuussa Suomalaisen neulesuunnittelijan ohjeen ja Suomalaisen värjääjän langan. Syyskuun paketista paljastui Tuulia Salmelan Karpalo-myssyn ohje, lankana Louhittaren luolan unelmanpehmeää Ilmarista sekä pussillinen helmiä. Myssyssä piisasi tikuttamista, se tehtiin kakkosen puikoilla joten silmukoita tuli neulottua yksi jos toinenkin. Helmien asentaminen neuleeseen oli minulle uusi juttu. Ne laitettiin ohuenohuella virkkuukoukulla (0,75 mm) neulottavaan silmukkaan. Aluksi se puuha oli todella  h i d a s t a  mutta senkin oppi nopsaan ja lopulta helmiä oli ihan kiva pujotella. Neuloin pipon 40 cm pyöröpuikoilla joten en pystynyt myssyäsovittamaan neuloessani. Siitäpä tuli aivan valtavan suuri, mikä oli pieni pettymys. Sain kuitenkin säädettyä myssyn käyttökuntoon asentamalla alareunaan pari kiristysnyöriä.

Revontuli

 Keskiaikamarkkinoilta ostamani sateenkaarenvärinen ohuen ohut Aade Long -lanka muotoitui syksyn kuluessa Revontuli-huiviksi. Langan kerimiseen meni kolme iltaa ja ties kuinka monta tuntia, se kun meni aivan sotkuun. Sain sen äidin ja miehen avustuksella kuitenkin kauniisti kerälle.

 Huivia oli mukava neuloa ja lankaa jäi vielä mukavasti jäljelle - vaikkapa toiseen samanlaiseen?

Villasukkavaihto

Osallistuin villasukkavaihtoon. Tein pirteät raitasukat 7veljeksestä ja Isoveljestä (pinkki lanka on Isoveljeä) 3,5 mm puikoilla. Näin jalkaterästä tuli erityisen kestävä ja lämmin. Kantapää on ristiin vahvistettu ja kärjessä on sädekavennukset.

Vaihdossa sain syksyiset sienisukat:

Kirjoneulesukat

Innostuin tekemään ekan kerran hieman pidempivartiset sukat nähtyäni Novitan sukkalehdessä villien kirjoneulesukkien ohjeen. Lankana on Novitan 7 veljestä. Kirjoneuletta olikin mukava neuloa, vaihtuvat värit ja kuviot pitivät neulomisen mielenkiintoisena eikä minulle tullut edes sukanneulojien ammattitautia, toisen sukan syndroomaa. Ihan putkeen sukkaprojekti ei mennyt, sukista tuli hieman liian pienet joten en pidä niitä itse vaan annan ne veljeni tyttärelle.

Fine van Brooklyn -sukat

Neulomisessa tykkään kaikkein vähiten ohuilla langoilla ja ohuilla puikoilla näpertämisestä. Silti päätin neuloa itselleni Fine van Brooklyn -sukat ohuesta Väinämöis-langasta. Ohje on Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjasta. Tein näistä kuitenkin lyhyemmät kuin ohjeessa. Ensimmäinen sukka valmistui nopsaan, toisessa aikaa meni kolminkertaisesti. Mutta on ne kauniit! Nyt ei muuta kuin villasukkakelejä odottelemaan!

Villapöksyt

Poika kasvaa niin kovaa vauhtia että yllättäen tuli tarvetta isoille villapöksyille. M-koon housuja en tälle pojalle päässytkään neulomaan vaan hypättiin suoraan S:stä L:ään. Nämä on neulottu Titityyn ohjeella, ohjetta on muokattu sen verran että lisäsin taakse muutaman lyhennetyn kerroksen ja neuloin haaraosan eri neulostyypillä jonka nimeä en nyt muista (patenttineulosta mutta niin että tulee tuollainen ruutukuvio). Resorit on merinovillaa (vihreä on Malabrigoa ja turkoosi Reggaeta) ja pöksyosa suomenlampaan hahtuvaa.

Kun ei yhtään neulotuta...

...kannattaa kuitenkin ostaa langat kirjoneulesukkia varten. Saas nähdä mitä näistä saadaan aikaiseksi ja koska!

Puikoilla on myös palmikkosukat ohuesta Väinämöisestä. Sukista on tosin vain toinen resori valmiina, palmikkopuikot ovat lainassa joten sukka ei edisty ennen kuin saan ne takaisin. Ja tosiaan, ei neulotuta ei, enkä tykkää yhtään neuloa pienillä puikoilla ohuesta langoista jotain mitä tarvitsee tehdä kaksi kappaletta.

Ja sitten puikoilla on villapöksyt vauvalle, mutta sellaisia on aina mukava tehdä ja ne edistyvät nopeasti (kun vaan saa neulottua).

Hahtuvaimut

Päätin päästä eroon hahtuvan jämistä. Koska yhtään vaativampi neulominen ei nyt nappaa, päätin tehdä niistä hahtuvaimuja. Hahtuvaimua voi käyttää hoitoliinana vauvan peppua vasten jos vauvan iho sietää villaa tai sitten uloimpana imuna, jolloin se toimii kosteussulkuna. Villa on erittäin imukykyistä. Villaimua ei tarvitse pestä jokaisen käytön jälkeen ellei se ole silmin nähden likainen, usein vain tuuletus riittää. Hahtuvaimu kannattaa muistaa pestä 30 asteessa käsin tai villanpesuohjelmalla, muuten tuloksena on hyvin pieniä ja tiivitä imuja jotka käyvät vaikkapa nukketalon matoista. Pesun jälkeen hahtuvaimuja on hyvä liottaa villanhoitoaineessa imukyvyn ylläpitämiseksi.

Koska pelkkä suora ainaoikean neulominen kuitenkin tympii, kehittelin ohjetta tiimaimulle. Kuvan imuista vain oliivinvihreä on neulottu tällä ohjeella.

Puikot 5 tai käsialan tai mielihalun mukaan (koolla ei ole kauheasti merkitystä)
Langaksi kaksisäikeistä hahtuvaa

kfb = neulo silmukka ensin etu- ja sitten takareunasta.

Neulotaan ainaoikeaa.

Aloitus:
Luo 13 s
Rivi 1-2: neulo

Levennykset:
Rivit 3 ja 4: 1o, kfb, neulo loppuun
Rivit 5 ja 6: neulo
Rivi 7: 1o, kfb, neulo loppuun
Rivit 8 ja 9: neulo
Toista rivejä 7-9 kunnes puikoilla on 17 silmukkaa
Neulo 17 silmukalla 4 krs

Kavennukset:
Rivi 1: 1o, 2 o yht, neulo loppuun
Rivit 2-3: neulo
Toista rivejä 1-3 kunnes puikoilla on 11 silmukkaa

Neulo ainaoikeaa viitisen senttiä tai haluamasi määrä

Levennykset kuten edellä
Kavennukset kuten edellä, mutta vain kunnes puikoilla on 15 silmukkaa

Lopetus:
Rivi 1-2: neulo
Rivit 3-4: 1 o, 2 o yht, neulo loppuun
Päättele.