Liinapino

Taas on aika päivittää pinokuva. Liinapino on pienentynyt aika lailla, mutta tämän pinon liinat pääsevät kaikki tasapuolisehkosti käyttöön.

Oscha Nouveau Raven 5, 50% pellavaa
Natibaby Pancy 6, 30% merinovillaa
Didymos Orient 6, puuvillaa
Oscha Heather Mist 3, 100 % pellavaa
Natibaby Pihlaja 6, 30% pellavaa
Oscha Starry Night Vesper 7, puuvillaa
Didymos Pfau Violet 6, 50% pellavaa
Natibaby Amazonia 7, 40% pellavaa

Kuvasta puuttuvat Natin pihlaja-rengasliina ja Boban kantoreppu.

Liian pitkän liinan kanssa reissussa

Kävimme viikon lomalla Kreetalla. Kantoliinaksi valikoitui mukaan ihanan raikas Natibabyn pellavasekoiteliina Amazonia. Kriteerinä keveys ja ulkonäkö. Mitä tästä opin: yksi tärkeä kriteeri matkaliinan valinnassa on pituus. Minun Amazoniani on seiska, eli tooosi pitkä. Tykkään seiskan liinoista koska ne riittävät suosikkisidontaani, rintasolmulliseen muumioon. Olisi kuitenkin kannattanut ottaa mukaan lisäksi vaikka vitosen liina, seiskalla oli nimittäin jokseenkin haastavaa sitoa napero kyytiin lentokoneen ahtaalla käytävällä, sekä muutenkin tien päällä ollessa. Liinan päät laahaavat maata ja tungoksessa joku onnistuu aina astumaan niiden päälle.

Päiväunille rauhoittumassa hotellin parvekkeella

Sidontana rintasolmullinen muumio

Oscha Nouveau Raven

Uusien kantoliinojen hamstraaminen on vähentynyt ja vanhoistakin liinoista on moni jo saanut jatkaa matkaa. Välillä kuitenkin tulee vastaan liinoja, jotka vaativat paikkaa pinossani. Yksi niistä on Oschan pellavasekoiteliina Nouveau Raven vitoskoossa. Tämä tuli ikään kuin hamppupulujen tilalle, värimaailma on sama. Luulen että tämä pysyy pinossa niin kauan kuin meillä kannetaan, tuntuma ja ulkonäkö ovat sen verran loistavat.

Sidontana perusreppu

Pidempi SN Vespers

Olin onnekas ja sain vaihdettua SN Vesperssin pidempään. Alkuperäinen liinani oli vitonen (reilu 4 m.), vaihdoin sen seiskaan (reilu 5 m.). Tällä saan tehtyä kaikki paljon liinaa vaativat lempparisidonnat, kuten rintasolmullisen muumion.

Iltaväsytysliinailussa olen vaihtanut sidonnan kietaisurististä tuplaristiin. Tuplaristi tuntuu vaihteeksi selälle mukavalta, lisäksi kyytiläisen on siinä haastavampaa tehdä taakseheittäytymistemppuja. Kädetkin saa periaatteessa pidettyä alhaalla kun änkee ne noista kylkiaukoista, tosin kyllä kyytiläinen saa ne halutessaan kavettua poiskin

.

Iso lapsi kyydissä

Esikoisellamme on vauvavaihe meneillään ja hänkin haluaa toisinaan päästä liinakyytiin. Ihan hyvin kantoliinalla kantaa selässä myös 16-kiloista 4-vuotiasta. Liinana hänen lempparinsa, Didyn Pfau Violet, sidontana rintasolmullinen perusreppu.

Leppiskin pääsi kuvaan

Iltarauhoittuminen kantoliinassa

 Iltarutiineihin meillä kuuluu rauhoittuminen kantoliinassa. Illalla sidon pojan eteen kietaisuristiin (muuten kannan häntä selässä). Ennen iltamaitoja menemme katsomaan keittiön ikkunasta ohikulkevia autoja ja ihmisiä. Tämä rauhoittaa pientä poikaa hyvin. Nykyään hän osaa itse näyttää, koska on aika siirtyä keittiöön autoja katselemaan.

Didymos Orient

Kuikuilemassa

Muumio rintasolmulla

Didymos julkaisi uuden puuvillaliinan joka oli niin upea että sellainen napsahti minullekin, vaikka lapsonen ei enää oikein ole peruspuuvillalla kannettavaa mallia ja liinabudjetti rajallinen. Orient on kuitenkin paksu ja tiivis joten sillä kantaa tuota 14-kiloistakin. Orientin rouheus yllätti iloisesti ja toi mieleen rakastamani monsteripellavat.

Kiitorata

Moos

Sidontana pitkästä aikaa ylämummo.

Liinabudjetti on ollut hieman rajallinen viime aikoina, toisaalta myös liinapinoni on kaikin puolin hyvä eikä varsinaista tarvetta uusille liinoille ole ollut. Kuitenkin bongasin kantoliinakirpputorilta värjäämättömän pellavamonsteri Moosin (50% pellavaa), ja se jäi vaivaamaan. Monsteripellavat ovat siis paksuja, tahkeita ja kuohkeita kantoliinoja jotka ovat omiaan isomman lapsen kantamiseen. Vastasyntyneelle monsterit eivät ole se paras mahdollinen valinta eikä myöskään liinailutaipaleen alkupuolella olevalle - monsterit ovat tahkeutensa takia hieman haasteellisempia sidottavia (ja rohkenen epäillä ettei niiden ulkonäkökään oikein houkuttele, värillisiä pululiinoja lukuunottamatta). Vaihdokiksi Moosista lähti meille pieneksi jäänyt Yamo-kantoreppu (välirahojen kera).

Kuva salamalla...

Houkuttaisi pistää Moos väripataan, mutta toisaalta se on niin monen monsteripellavan kohtalo ettei näitä luonnonvärisiä ole mitenkään liian kanssa liikenteessä. Saa nähdä miten tämän kanssa käy! Kyllähän se kieltämättä värjäämättömänä näyttää pöytä- tai laudeliinalta.

...ja ilman salamaa.

Liina on iiiihanan pehmoiseksi kesytetty.

Päiväunille liinassa

Kantoliina on varsin näppärä keino laitettaessa vauvaa unille. Kotona ollessani minulla on tapana nukuttaa vauvanen kantoliinassa. Pitkään olen sitonut hänet selkäpuolelle, se on minulle paljon mukavampaa. Puuhailen omiani tai pomputtelen jumppapallon päällä telkkaria katsoen. Kun pikkuinen alkaa olla unikunnossa siirrän hänet sänkyyn nukkumaan. Usein hän ottaa silloin vielä hörpyt unimaitoa.

Tässä katsomme telkkarista Frendejä jumppapallon päällä.
Sidntana muumio rintasolmulla.

Liinaksi valikoitui tänään pisimpään liinapinossani ollut liina, Didymoksen Pfau Violet, 50% pellavaa. Liina on kaunis, esikoiseni suosikkiliina (vaikkei hän liinakyydillä enää kuljekaan paitsi poikkeustapauksissa), todella tukeva ja todella pehmoinen. Jos pitäisi tulla toimeen vain yhdellä kudotulla liinalla, pitäisin tämän.

Ostin liinan melkein uutena. Silloin se oli tahkea ja jäykkä ja hyvin haastava sitoa. Käytön ja erinäisten toimenpiteiden myötä liina on kesyyntynyt niin pehmoiseksi että harmittaa, ettei blogiin pysty laittamaan kokeilunäytettä. (Ja jos kiinnostaa ne muut kesytystoimenpiteet niin niihin kuuluu pesu, silitys, käyttäminen lakanana, istuinalustana ja leikeissä.)

Tässä alkaa Nukku-Matti olla jo lähellä

Starry Night Vespers

Nyt sain kantoliinan, josta melkein voisi sanoa että se tekee pinon muut liinat tarpeettomiksi. Oschan Starry Night Vespers on todella tukeva puuvillaliina. Muita puuvillaliinoja meillä ei enää olekaan kun kannettavalla on painoa sen verran että paksut pellavaliinat ovat  paras valinta hänen kantamiseensa. Mutta tämä liina vetää kyllä vertoja pellaville myös tukevuuden suhteen ulkonäöstä puhumattakaan! Starry Night on mielestäni Oschan kaunein kuosi ja Vespers eniten minun näköiseni väri.

Tässä liina näyttää tummanvioletilta...

...tässä taas lilalta.

Diva Milano Reticella

Ostin pitkästä aikaa kantoliinan uutena, Diva Milanon pellava-Reticellan värissä ulivo dorato. Tätä merkkiäkään en ole ennen kokeillut. Suoraan paketista otettuna liina ei oikein vakuuttanut, mutta päälle puettuna se olikin ihana. Ei mikään hirmu paksu mutta toooosi leveä (liki 85 cm). Tällä saa hyvän peppupussin tehtyä, ja tykkäänkin tehdä tällä minimuumion jossa peppupussin kanssa ei voi kauheasti fuskata.

Kuivumassa olevalla kantoliinalla on hyvä leikkiä

Kietaisuristi

Minimuumio

Candycane

Kyytiläiselle tuli uni

Sailor's knot

Harjoittelin kolmosen Oschallani Sailor's knotin. Sen avulla liinaa voi käyttää kuin rengasliinaa, kireyttä pystyy säätämään liinan ollessa päällä. Ei se ehkä ihan yhtä helpolla onnistu kuin rengasliinan kanssa, ainakaan näin vähällä harjoittelulla, mutta riittävästi kuitenkin.

Tältä se solmu näyttää

Poika lonkalla

Jätin solmun selän taakse kuten käyttämissäni sidontaohjeissa neuvottiin, mutta ensi kerralla kokeilen, miten tämä toimii solmu hartian kohdalla. Ainakin sen luulisi helpottavan kiristelyjä.

Natibaby Amazonia

Vaihdoin wrap taini piiiitkään Natin pellavasekoiteliinaan, ihanan raikkaanvihreään Amazoniaan. Tällä liinalla on pituutta seiskan verran eli yli viisi metriä joten tällä onnistuu mikä tahansa kieputus. Toistaiseksi olen kokeillut muumiota erilaisin rintasolmuratkaisuin sekä kietaisuristiä, jossa solmu tulee eteen jalkojen päältä. Tällä aion harjoitella vielä ruusumuumion kunhan otan ohjeista jotain tolkkua tai joku opastaa.

Muumio rintasolmulla

Muumio twistillä

Liinapino

Liinapinoni on kokenut aika suuren muodonmuutoksen sitten viime kuvan. Tällaisella varastolla liinailen nykyään:

Liinat ylhäältä alas:

• Girasol Virvatuli 6, puuvillaa (menossa lainaan)
• Ihanan pehmeä ja letkeä liina, tällä olen harjoitellut melkein kaikki uudet sidonnat.
• Didymos indio Sonnengelb 6, puuvillaa (myynnissä)
• Aurinkoinen ja letkeä liina pienelle
• Didymos Pfau Violet, pellavaa 6
•  Ns. norsunkantoliina jonka kesyyntyminen vei aikansa. Muistan kun iloitsin kun sain tähän ekan kerran kunnollisen solmun. Nyt liina on kesyyntynyt unelmanpehmeäksi ja sitä on ilo käyttää. Esikoiseni suosikkiliina.
• Didymos antrasiitti Pfau, hamppua 6
• Ohut ja letkeä mutta tukeva liina, myös omiaan uusien sidontojen harjoitteluun.
• Natibaby Pancy 6, merinovillaa 
• Väri ei ole tämän liinan paras puoli mutta muuten tämä on aivan mahtava. Pehmoinen merinovilla ei kutita edes minun herkkää hipiääni. Liina on letkeä mutta paksu, tukeva ja lämmin.
• Natibaby Swallows 4, pellavaa
• Kauneimman värinen liinani. Tukeva edustusliina.
• Natibaby Fabula Hungarica 6, värjätty hempeän vihreällä, pellavaa (myynnissä)
•  Tukeva rymyliina. Tämä on ollut usein käytössä myös vilttinä ulkosalla.
• Natibaby Pihlaja 6, pellavaa
• Vastaava kuin fabula hungarica mutta pihlajan ruskea on minusta kauniimpi.

• Vasemmalla Natin pellavainen pihlaja-rengasliina
• Tämän liinan ansiosta liinapinoni on Nati-painotteinen, tämä sai minut ihastumaan Natin pellavaliinojen tuntumaan. Tämä on ollut kovassa iltanukutuskäytössä.
• Oikealla Oscha Heather Mist 3 (tässä on niin hieno sailor's knot etten viitsinyt sitä kuvaa varten purkaa)
• Pinon kaunotar! Tällä olen innostunut opettelemaan lyhärisidontoja.
• Taustalla Boba-kantoreppu
• Mieheni tykkää kantaa tällä.

 Kuvasta puuttuu:

• Yamo forest -kantoreppu (myynnissä)
• Kaunis ja näpsäkkä reppu vähän pienemmälle kyytiläiselle
• trikooliina Hug-a-bub
• Ensimmäinen kantoliinani. Esikoinen kulki tässä paljon. Minulla tälle ei enää ole käyttöä mutta säästän tätä opastustarkoituksiin.
• Ellevill Zara terracotta 6, puuvillaa (lainassa)
• Ellevillin liinojen kanssa en jostain syystä ole tullut toimeen. Tämä ei mennyt heti kaupaksi joten annoin tämän lainaan.
• Didymos aallot -rengasliina, värjätty vihreäksi (lainassa)
• Tämä oli kovassa käytössä ennen Pihlaja-rengasliinan hankkimista. Ohut ja helppo.

Numerot liinan nimen perusteella kertoo liinan pituuden.6 on n. 470 cm, 4 n. 370 cm ja 3 n. 320 cm.

Oscha Heather Mist

Vaihdoin pliisun värisen ja minulle liian ohuen Starry Night Thriftin ihanaan liukuvärjättyyn ja jämerään Heather Mistiin. Pituutta vaihturilla on kolmosen verran mutta kyllä se perusreppuun riittää. Vahvistuksetkin on mahdollista tehdä mutta solmu tulee ihan liinan päihin. Väri on todella kaunis ja tuntumasta tykkään, ainut miinus tulee pituudesta tai pikemminkin sen puutteesta. Liina on 100% pellavaa.

Ysvivahvistukset

Miten tehdä napakka selkäsidonta?

Vihdoin alan olla selkäsidonnoissa riittävän harjaantunut että saan 12-kiloisen vauvamme mukavasti kulkemaan kyydissä. Tässä matkan varrella hyödyllisiksi havaittuja konsteja:

- Sidonta kannattaa tehdä napakaksi heti alkuunsa eikä laskea pelkästään myöhempien kiristelyjen varaan.

- Peppupussin saa kätevimmin tehtyä vetämällä liinan reunaa lapsen alta jalkojen välistä, ei siis pelkästään tunkemalla sitä lapsen ja itsensä väliin lapsen päältä.

- Sidonta ei ala painaa hartioita, jos liinan yläreuna kulkee suorassa linjassa kantajan olkapäiden ja lapsen niskan kohdalta. Koska sidonta helposti valahtaa, kannattaa lasta pitää sitomisvaiheessa todella ylhäällä.

Tässä vauva on sopivan ylhäällä. (Sidontana muumio rintasolmulla, liinana Natibabyn merinovillainen Pancy.)

- Jos lapsi ei ole yhteistyöhaluinen sitomisvaiheessa ja hänet täytyy joka tapauksessa saada kyytiin, kannattaa hänelle antaa jotain puuhasteltavaa, esimerkiksi pieni lelu tai maissinaksu.

- Selkä kannattaa pitää sitomisvaiheessa suorana. Jos sitoo selkä köyryssä, sidonta löystyy saman tien kun nousee pystyyn.

- Jos reppuolkaimet tuntuvat epämukavilta, kannattaa tehdä rintasolmu tai ns. ysvivahvistukset. Ne tehdään niin, ettei liinaa solmitakaan heti eteen vaan liinanpäät viedään vastakkaisten olklainten alta ja sidotaan eteen. Huonona puolena on pöhkön näköinen solmu keskellä rintakehää. Muita vaihtoehtoja on olkasolmulliset sidonnat, kuten vaikkapa minimuumio + candycane.

Minimuumio + candycane

Liinatreffeillä opin uuden tavan tehdä muumiosidonta. Tämä sidonta ei ole ainoastaan hyvän näköinen vaan myös erittäin mukava eikä edes vaikea! Huonona puolena on se että tämä ei kauheasti anna anteeksi jos peppupussi jää vajaaksi. Tässä ensimmäinen harjoitelmani:

Uusi liina ja uusi reppu

Pihlaja-rengasliina vakuutti minut Natin pellavaliinojen erinomaisuudesta. Niinpä päätin hankkia myös pitkän sellaisen. Ensin hankin lilan Fabula Hungarican, joka on unkarilaisen kantoliinafoorumin liina. Liina oli kaunis, mutta liian hempeä ja vähän liian sininen.

Sain sen kuitenkin vaihdettua ruskeaan ja vähän pidempään vastaavaan liinaan. Se on lisäksi värjätty hempeän vihreällä (näkyy vain kuviossa ja kääntöpuolella), joten liina on juuri minun värinen.

Kaivettuani Yamo-kantorepun kaapin perukoilta miehenikin innostui kantamisesta. Vauva on kuitenkin niin iso, että vaikka hän reppukyydissä viihtyykin, oli reppu jo alkuun hieman nafti: paneeli jää turhan matalaksi.

Yamo Forest

Yamon tilalle meille tuli Boba-kantoreppu jonka pitäisi mennä pitkän aikaa.

Pienen valokuvaajan näkökulma

Jätskillä

Pancy

Natin villainen Pancy-liina ei ole väriltään paras mahdollinen, mutta kuvio on kaunis, liina on unelmanpehmeä ja tuntuma aivan mahtava. Villaisena liina on lämmin joten kesähelteillä se ei pääse käyttöön, mutta vähän viileämmillä keleillä sitä tulee varmasti käytettyä paljon.

Olen pitkään pähkäillyt, miksi muumiosidonnat tuppaavat minulla valahtamaan alas jolloin ne alkavat tuntua epämukavilta, vaikka vauva on sitoessa tooosi ylhäällä ja kiristelytkään eivät pääse unohtumaan. Tänään sain vinkin joka korjasi ongelman: täytyy muistaa pitää sitoessa selkä suorana. Jos sitoo selkä köyryssä, selän suoristuessa sidonta automaattisesti löystyy ja valahtaa.

Tuettu masureppu

Tuettu masureppu on sidonta, jolla vauvaa voi kantaa edessä. Sen väkertämisessä menee ainakin minulta ikuisuus eikä siitä tule mitään kärsimättömän vauvan kanssa, mutta onnistuessaan se on äärimmäisen mukava ja erittäin kaunis. Parhaimmillaan tuettu masureppu on liinoilla, joiden puolet ovat eriväriset tai sellaisilla raidallisilla liinoilla, joissa reunat ovat eri väriset. Tässä masureppu hamppupuluilla: