sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Päiväunille liinassa

Kantoliina on varsin näppärä keino laitettaessa vauvaa unille. Kotona ollessani minulla on tapana nukuttaa vauvanen kantoliinassa. Pitkään olen sitonut hänet selkäpuolelle, se on minulle paljon mukavampaa. Puuhailen omiani tai pomputtelen jumppapallon päällä telkkaria katsoen. Kun pikkuinen alkaa olla unikunnossa siirrän hänet sänkyyn nukkumaan. Usein hän ottaa silloin vielä hörpyt unimaitoa.

Tässä katsomme telkkarista Frendejä jumppapallon päällä.
Sidntana muumio rintasolmulla.


Liinaksi valikoitui tänään pisimpään liinapinossani ollut liina, Didymoksen Pfau Violet, 50% pellavaa. Liina on kaunis, esikoiseni suosikkiliina (vaikkei hän liinakyydillä enää kuljekaan paitsi poikkeustapauksissa), todella tukeva ja todella pehmoinen. Jos pitäisi tulla toimeen vain yhdellä kudotulla liinalla, pitäisin tämän.

Ostin liinan melkein uutena. Silloin se oli tahkea ja jäykkä ja hyvin haastava sitoa. Käytön ja erinäisten toimenpiteiden myötä liina on kesyyntynyt niin pehmoiseksi että harmittaa, ettei blogiin pysty laittamaan kokeilunäytettä. (Ja jos kiinnostaa ne muut kesytystoimenpiteet niin niihin kuuluu pesu, silitys, käyttäminen lakanana, istuinalustana ja leikeissä.)

Tässä alkaa Nukku-Matti olla jo lähellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti