Vaunut
+ esimerkiksi kahvilaan mentäessä on syli vapaana ja aterioiminen sujuu mutkattomasti
+ kuka vaan voi niitä lykkiä (näppärä tapa äidille saada omaa aikaa)
+ niihin mahtuu paljon tavaraa kyytiin
+ bussissa matkustaminen on ilmaista
+ seisomalauta mahdollistaa koko katraan kuljettamisen kerralla
+ ainakin minun lapseni nukkuvat vaunuissa pisimmät päikkärit
- jos vauva herää kesken kaiken tai jos uni ei tulekaan niin verenpaine nousee huimiin lukemiin niin kyytiläisellä kuin kyyditsijälläkin
- niiden kanssa ei pääse kaikkialle
- seisomalaudallisia vaunuja on älyttömän raskasta työntää
Liinat
+ kädet ovat vapaina koko ajan
+ ihmiset tulevat helposti juttelemaan
+ imettäminen on mahdollista
+ herättyään unilta vauva voi katsella maisemia
+ kuoseja on monenlaisia ja jos omistaa monta liinaa niin niistä voi valita aina asuunsa sopivan (tai asun voi valita liinaan sopivaksi)
- kahvilassa tms. voi olla hieman hankalaa jos vauva ei ole vielä syöttötuoli-ikäinen
- kovin monen kassin tai kovin raskaan kassin kantaminen samalla on hankalaa
- samoin esikoisen nostaminen puistossa esim. keinuun on hankalaa paitsi jos kantaa selässä
- vaatii hieman asiaan perehtymistä
Kantovälineistä yleisesti
Kantoliinoja on trikoisia ja kudottuja. Trikooliinat ovat joustavia ja niillä on helppo opetella kantoliinan käyttöä. Itse en ole trikooliinalla kantanut sen koommin kun kokeilin vauvan kanssa ensimmäistä kertaa kudottua kantoliinaa. Kudottu liina on paljon tukevampi, ja lisäksi minusta on paljon näppärämpää kiristellä liina vauvan ollessa kyydissä kuin etukäteen. Myös sidontamahdollisuudet ovat kudotun liinan kanssa suuremmat, ja kudotulla liinalla voi kantaa myös selässä.
Kantoreput ovat varmasti liinoihin verrattuna matalamman kynnyksen kantovälineitä. Samoin rintareput (Baby Björn), mutta niitä ei lasketa ergonomisiksi kantovälineiksi, koska vauvan lonkkien asento ei ole niissä optimaalinen ja olenpä myös kuullut etteivät ne ole kantajillekaan kovin mukavia. Rintareppua en ole kokeillut enkä suosittele niitä kellekään. Kantoreppujen kanssa en toistaiseksi ole tullut kovin hyvin toimeen (meillä on Yamo). Neliöliinat ovat helpompia opetella sitomaan kuin pitkät liinat mutta ne eivät ole yhtä mukavia kantajalle. Ovat kuitenkin näppäriä pikaliinoja.
Kuvassa Didymoksen Kupfer-Kashmir-indio.
Rengasliinat ovat mitä oivallisimpia pikaliinoja. Esikoisen kanssa en oppinut niitä käyttämään, mutta hän olikin mallia jalkojensuoristelija mikä ei ole oikein yhteensopivaa rengasliinojen kanssa. Huonoa rengasliinoissa on painon jakautuminen epätasaisesti vain toiselle olalle, mutta se on ongelma vain pitkiä aikoja tai paljon rengasliinalla kannettaessa, etenkin jos kantaa vain toisella olalla. Minä olen opetellut kantamaan kummallakin puolella. Kantopussit ovat ikäänkuin trikoisia rengasliinoja ilman renkaita. Renkaiden ja siten kiristelymahdollisuuden puuttumisen takia niissä on ehdottoman tärkeää valita oikea koko.
Kuvassa Didymoksen vihreiksi värjätyistä aalloista tehty rengasliina (ei omaa käsialaani).
Wrap tait ovat ylellinen sekoitus neliöliinaa ja pitkää liinaa. Ne ovat ihan älyttömän mukavia päällä mutta hintaakin on. Lisäksi on olemassa ring taita, jotka taas ovat renkailla kiristettäviä kantoreppuja. Kantoliinassa on se etu näihin kaikkiin muihin kantovälineisiin verrattuna (rengasliinaa lukuunottamatta) että siinä on helppo imettää löysäämällä sidontaa, hölskyttämällä vauva alaspäin sopivalle korkeudelle ja solmimalla liina uudestaan.
Kuvassa Wallabi Wrap Tai musta/rainforest.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti