lauantai 29. syyskuuta 2012

Perhe matkalla Jeesuksen luo Golgatalle

Pääsiäiskertomus on tehnyt esikoiseemme niin suuren vaikutuksen, että sitä leikitään yhä. Seuraavissa kuvissa perheemme vauvaa lukuunottamatta on matkalla Jeesuksen luo Golgatalle suojakengät jalassa.



perjantai 21. syyskuuta 2012

Diva Milano Reticella



Ostin pitkästä aikaa kantoliinan uutena, Diva Milanon pellava-Reticellan värissä ulivo dorato. Tätä merkkiäkään en ole ennen kokeillut. Suoraan paketista otettuna liina ei oikein vakuuttanut, mutta päälle puettuna se olikin ihana. Ei mikään hirmu paksu mutta toooosi leveä (liki 85 cm). Tällä saa hyvän peppupussin tehtyä, ja tykkäänkin tehdä tällä minimuumion jossa peppupussin kanssa ei voi kauheasti fuskata.



Kuivumassa olevalla kantoliinalla on hyvä leikkiä

Kietaisuristi

Minimuumio


Candycane

Kyytiläiselle tuli uni

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Uusia valokuvia

Nykyään pieni valokuvaajamme ei edes kysy lupaa kuvaamiseen erikseen. Hän osaa käyttää äidin kameraa itsenäisesti ja sieltä usein löytyy ylläreitä. Tässä tuoreimpia otoksia:

Lempilaulu soimassa: Paukkumaissin Merirosvolaulu

Pikkuveljen kultakutrit

Iskä

Iskä vaihtaa vauvan vaippaa

Äiskä

Näitä tarvitaan kun pikkuveli huutaa

Pikkuveli

Suosikki Angry Bird

Punainen lintu

Musta lintu

maanantai 17. syyskuuta 2012

Sailor's knot

Harjoittelin kolmosen Oschallani Sailor's knotin. Sen avulla liinaa voi käyttää kuin rengasliinaa, kireyttä pystyy säätämään liinan ollessa päällä. Ei se ehkä ihan yhtä helpolla onnistu kuin rengasliinan kanssa, ainakaan näin vähällä harjoittelulla, mutta riittävästi kuitenkin.

Tältä se solmu näyttää


Poika lonkalla

Jätin solmun selän taakse kuten käyttämissäni sidontaohjeissa neuvottiin, mutta ensi kerralla kokeilen, miten tämä toimii solmu hartian kohdalla. Ainakin sen luulisi helpottavan kiristelyjä.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Natibaby Amazonia


Vaihdoin wrap taini piiiitkään Natin pellavasekoiteliinaan, ihanan raikkaanvihreään Amazoniaan. Tällä liinalla on pituutta seiskan verran eli yli viisi metriä joten tällä onnistuu mikä tahansa kieputus. Toistaiseksi olen kokeillut muumiota erilaisin rintasolmuratkaisuin sekä kietaisuristiä, jossa solmu tulee eteen jalkojen päältä. Tällä aion harjoitella vielä ruusumuumion kunhan otan ohjeista jotain tolkkua tai joku opastaa.

Muumio rintasolmulla




Muumio twistillä

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Liinapino

Liinapinoni on kokenut aika suuren muodonmuutoksen sitten viime kuvan. Tällaisella varastolla liinailen nykyään:


Liinat ylhäältä alas:
  • Girasol Virvatuli 6, puuvillaa (menossa lainaan)
    • Ihanan pehmeä ja letkeä liina, tällä olen harjoitellut melkein kaikki uudet sidonnat.
  • Didymos indio Sonnengelb 6, puuvillaa (myynnissä)
    • Aurinkoinen ja letkeä liina pienelle
  • Didymos Pfau Violet, pellavaa 6
    •  Ns. norsunkantoliina jonka kesyyntyminen vei aikansa. Muistan kun iloitsin kun sain tähän ekan kerran kunnollisen solmun. Nyt liina on kesyyntynyt unelmanpehmeäksi ja sitä on ilo käyttää. Esikoiseni suosikkiliina.
  • Didymos antrasiitti Pfau, hamppua 6
    • Ohut ja letkeä mutta tukeva liina, myös omiaan uusien sidontojen harjoitteluun.
  • Natibaby Pancy 6, merinovillaa 
    • Väri ei ole tämän liinan paras puoli mutta muuten tämä on aivan mahtava. Pehmoinen merinovilla ei kutita edes minun herkkää hipiääni. Liina on letkeä mutta paksu, tukeva ja lämmin.
  • Natibaby Swallows 4, pellavaa
    • Kauneimman värinen liinani. Tukeva edustusliina.
  • Natibaby Fabula Hungarica 6, värjätty hempeän vihreällä, pellavaa (myynnissä)
    •  Tukeva rymyliina. Tämä on ollut usein käytössä myös vilttinä ulkosalla.
  • Natibaby Pihlaja 6, pellavaa
    • Vastaava kuin fabula hungarica mutta pihlajan ruskea on minusta kauniimpi.
  • Vasemmalla Natin pellavainen pihlaja-rengasliina
    • Tämän liinan ansiosta liinapinoni on Nati-painotteinen, tämä sai minut ihastumaan Natin pellavaliinojen tuntumaan. Tämä on ollut kovassa iltanukutuskäytössä.
  • Oikealla Oscha Heather Mist 3 (tässä on niin hieno sailor's knot etten viitsinyt sitä kuvaa varten purkaa)
    • Pinon kaunotar! Tällä olen innostunut opettelemaan lyhärisidontoja.
  • Taustalla Boba-kantoreppu
    • Mieheni tykkää kantaa tällä.

 Kuvasta puuttuu:
  • Yamo forest -kantoreppu (myynnissä)
    • Kaunis ja näpsäkkä reppu vähän pienemmälle kyytiläiselle
  • trikooliina Hug-a-bub
    • Ensimmäinen kantoliinani. Esikoinen kulki tässä paljon. Minulla tälle ei enää ole käyttöä mutta säästän tätä opastustarkoituksiin.
  • Ellevill Zara terracotta 6, puuvillaa (lainassa)
    • Ellevillin liinojen kanssa en jostain syystä ole tullut toimeen. Tämä ei mennyt heti kaupaksi joten annoin tämän lainaan.
  • Didymos aallot -rengasliina, värjätty vihreäksi (lainassa)
    • Tämä oli kovassa käytössä ennen Pihlaja-rengasliinan hankkimista. Ohut ja helppo.

Numerot liinan nimen perusteella kertoo liinan pituuden.6 on n. 470 cm, 4 n. 370 cm ja 3 n. 320 cm.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Naavakeijun sipulipöksyt

Vaikka olen kovasti valittanut sitä etteivät villapöksyt toimi kuorivaippana pojallamme, hankin hänelle silti uudet villavaippahousut, Naavakeijun sipulipöksyt. Nämä ovat riittävän isot ja toimivat mainiosti - johtuisikohan se nimenomaan siitä riittävän suuresta koosta? Lankana näissä on vissiinkin Patons (joka on omankin kokemukseni mukaan The Villapöksylanka). Naavakeiju on valitettavasti lopettanut toimintansa joten näitä pöksyjä ei ole enää saatavilla muuten kuin käytettyinä.

Esikoisen ottama kuva. Vauvalla kiristysnyöri suussa.
Pieni päivänsäde


Sipulipöksyt

torstai 6. syyskuuta 2012

Oscha Heather Mist

Vaihdoin pliisun värisen ja minulle liian ohuen Starry Night Thriftin ihanaan liukuvärjättyyn ja jämerään Heather Mistiin. Pituutta vaihturilla on kolmosen verran mutta kyllä se perusreppuun riittää. Vahvistuksetkin on mahdollista tehdä mutta solmu tulee ihan liinan päihin. Väri on todella kaunis ja tuntumasta tykkään, ainut miinus tulee pituudesta tai pikemminkin sen puutteesta. Liina on 100% pellavaa.



Ysvivahvistukset


keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Mitä meidän sormiruokailijalle kuuluu?

Sormiruokailu jatkuu meillä. Alkuperäinen ajatukseni oli, että vauva söisi sekä soseita että sormiruokaa, mutta vauvapa halusi ryhtyä paria erehdystä lukuunottamatta sormiruokailijaksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että ilta- ja aamupuuron menekki on ollut olematon. Usein vauva onkin syönyt iltapalaksi päivällisen jämiä.

Alkukesästä ehdin murehtia sitä ettei vauvallemme maistu liha sitten ollenkaan, ja juuri lihasta saatava rauta on se ainut ravintoaine mitä vauva äidinmaidon lisäksi välttämättä tarvitsee. Jatkoin lihan tarjoamista, ja eräänä päivänä se alkoikin kelvata. Vauva alkoi noukkia lihapalat aivan ensimmäisenä tarjolla olevista ruoka-aineista. Sen sijaan vanha suosikki paprika jäi koskematta. Nykyään lihan menekki on niin suurta että välillä on käynyt mielessä, onko olemassa jotain ylärajaa alle yksivuotiaan päivittäiselle lihansyönnille.

Tässä olen tarjonnut lihansyöjälle poikkeuksellisesti linssejä.


Kun pinsettiote alkoi 8-kuisena olla hallussa, alkoivat pienet ruuanhippuset kiinnostaa suuria enemmän. Esimerkiksi kestosuosikki parsakaali ei tehnyt lainkaan kauppaansa ellei sitä silputtu pieniksi murusiksi, joita oli mielenkiintoista noukkia suuhun. Myös mustikat ja talk murut ovat mielenkiintoista syötävää pinsettiotteestaan innostuneelle sormiruokailijalle.

Vaikka sitä puuroa ei ole kuukausiin mennyt kaupaksi yhtään, olen sitä silloin tällöin kuitenkin tarjonnut - alkoihan lihakin maistua ihan yht'äkkiä. Vauvan täytettyä yhdeksän kuukautta iltapuuro meni yllättäen kokonaan. Vauva avasi suunsa mielellään ja tekipä hän myös maiskutusääniä puuroa syödessään. Sen jälkeen iltapuuron menekki on ollut kasvavaa.

Miten tehdä napakka selkäsidonta?

Vihdoin alan olla selkäsidonnoissa riittävän harjaantunut että saan 12-kiloisen vauvamme mukavasti kulkemaan kyydissä. Tässä matkan varrella hyödyllisiksi havaittuja konsteja:

- Sidonta kannattaa tehdä napakaksi heti alkuunsa eikä laskea pelkästään myöhempien kiristelyjen varaan.

- Peppupussin saa kätevimmin tehtyä vetämällä liinan reunaa lapsen alta jalkojen välistä, ei siis pelkästään tunkemalla sitä lapsen ja itsensä väliin lapsen päältä.

- Sidonta ei ala painaa hartioita, jos liinan yläreuna kulkee suorassa linjassa kantajan olkapäiden ja lapsen niskan kohdalta. Koska sidonta helposti valahtaa, kannattaa lasta pitää sitomisvaiheessa todella ylhäällä.

Tässä vauva on sopivan ylhäällä. (Sidontana muumio rintasolmulla, liinana Natibabyn merinovillainen Pancy.)


- Jos lapsi ei ole yhteistyöhaluinen sitomisvaiheessa ja hänet täytyy joka tapauksessa saada kyytiin, kannattaa hänelle antaa jotain puuhasteltavaa, esimerkiksi pieni lelu tai maissinaksu.

- Selkä kannattaa pitää sitomisvaiheessa suorana. Jos sitoo selkä köyryssä, sidonta löystyy saman tien kun nousee pystyyn.

- Jos reppuolkaimet tuntuvat epämukavilta, kannattaa tehdä rintasolmu tai ns. ysvivahvistukset. Ne tehdään niin, ettei liinaa solmitakaan heti eteen vaan liinanpäät viedään vastakkaisten olklainten alta ja sidotaan eteen. Huonona puolena on pöhkön näköinen solmu keskellä rintakehää. Muita vaihtoehtoja on olkasolmulliset sidonnat, kuten vaikkapa minimuumio + candycane.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Vaippojen sopivuudesta eri lapsille

Nyt kun käytän kestovaippoja toisella lapsella, huomaan miten erilaisia vaipatettavia eri lapset voivat olla. Tässä muutamia huomioita.

Esikoisella käytin nauhavaippoja liki 2-vuotiaaksi. Vaikka kuopus on esikoistamme rauhallisempi, hänelle nauhavaippojen asentaminen kävi ylivoimaisen turhauttavaksi jo hänen ollessaan kahdeksankuinen. hän ei kerta kaikkiaan MALTA pysyä paikallaan nauhavaipan asennukseen tarvittavaa aikaa. Niinpä vaihdoin puolet nauhavaipoistamme lastenkirjoihin.

Esikoisemme käytti taskuvaippoja lähinnä mummilla hoidossa ollessaan tai päiväunilla. Vaipanvaihdossa nopealiikkeisen kuopuksemme vaippavarasto koostuu suurimmaksi osaksi taskuvaipoista, ne kun ovat nopeita sujauttaa päälle.

Disanan nauhavaippa ja Tirsokkaan taskuvaippa


Ihanat villahousut olivat kovassa käytössä esikoisella, ihmettelin kun kuulin valituksia siitä etteivät villahousut toimi. Miten niin eivät toimi, nehän ovat ihan parhaita! No, kuopuksen kanssa opin että villahousut eivät tosiaankaan toimi kaikilla eikä kyse ole siitä, miten housuja huoltaa. Ei ole toivoakaan että villakuori toimisi pojalla yövaipan päällä, ei vaikka yövaippana olisi kertis. Sitten menee saman tien pyjama ja lakanat pyykkiin. Koska villapöksyt ovat kuitenkin vauvoilla ihania, käytän niitä kuitenkin kotosalla kun on mahdollisuus vaihtaa vaippa usein. Muuten meillä käytetään vaippakuorina PUL-kuoria. Niitä esikoisellamme ei ollut äitiyspakkauksesta tulleiden nb-kokoisten kuorten lisäksi ollenkaan.

Babyidean hh woolit ja Baby BeeHindsin PUL-kuori


Esikoisen aikana ihmettelin myös sitä, miten Fuzzi Bunz -taskuvaipat voivat olla niin kamalan suosittuja, ne kun ovat aivan surkeita! Nepeillä ei ole vaippaa mahdollista säätää sellaiseksi ettei se joko puristaisi tai falskaisi. Niinpä hankkiuduin Fuzzeista eroon. Nyt olen niitä kuitenkin napsutellut kuopuksellemme, jolle ne istuvat loistavasti.

Meidän hienoimmat Fuzzit


Johtopäätös:
Kestovaippojen sopivuus on vauvakohtaista. Vain kokeilemalla oppii, mikä omalle vaipatettavalle on hyvä. Pöhköin tapa aloittaa kestoilu on hankkia koko vaippavarastollinen yhtä, vaikkapa kaverin suosittelemaa vaippamerkkiä. Se oma vauva voi olla ihan eri mallia.  Jos tämä kuulostaa työläältä niin hyvä uutinen on, että aivan varmasti kestovaippaviidakosta löytyy kaikille vauvoille sopiva vaippamalli!